Black, brown and theater.

Tämän vuoden toiseksi viimeinen (meinasin muuten kirjoittaa viimeinen, mutta kyllähän uuden vuoden aatto on vielä tätä vuotta) teatteri käytiin katsastamassa eilen. Paikkana oli Helsinkin kaupungin teatteri ja näytelmänä pienellä näyttämöllä menevää Ollako vai ei. Suosittelen, mutta palataan teatteriin kohta, ensin pitää kertoa aamustani, joka alkoi varsin sekamelskana. Heräsin, avasin radion josta kerrottiin, että varautukaa ruuhkiin. Samantien sain Äidiltä tekstiviestin, että jos menet bussilla töihin niin isäpuoli hakee sinut töistä suoraan teatteriin. Voitte sitten arvata millainen häslinki ja häsellys täällä oli käynnissä saman tien aamulla. Onneksi olin valinnyt työvaatteet valmiiksi, sellaiset joista nopeasti saa muokattua teatterivaatteet. Tällä kertaa musta mekko toimi pohjana vahvalle neuleelle sekä takille.

Töissä mentiin sitten tämän näköisenä:

Mekko/Dress: Monsoon
Neule/Cardogan: JackPot
Saappaat/Boots: From Turku
Huivi/Scarf: Mulberry
Laukku/Bag: Mulberry

Töiden jälkeen sitten kerrankin oli aikaa vaihdella vaatteet ja lukea jopa hieman kirjaakin. Kesken on Kristiina Vuoren Näkijän tytär. Hyvin Kaari Utriomainen (voiko kirjaa kuvailla noin?) teos. Vasta ihan alkutekijöissään menossa, joten sen suuremmin en osaa juuta enkä jaata sanoa vielä.

Kuva otettu itse käsiohjelman kannesta.
Takaisin siihen teatteriin joka siis oli HKT:ssa pyörivä Ollako vai ei.Vahva ja aavistuksen erilainen komedia, erilaisella tarkoitan, että ei se ihan perinteisimmästä päästä oleva. Ehdottomasti aikuiseen makuun, teiniä en tätä näytelmää veisi katsomaan. Pertti Svenholm ja Tiina Lymi tekevät kumpikin oivalliset suoritukset ja muutenkin näyttelijöitä on ilo katsoa. Jouko Klemettilä herättää toisen puoliajan ihan uudenlaiseen nousuun ja jälkimmäinen puolisko hujahtaakin hetkessä ensimmäiseen verrattuna. Ensimmäisenkään aikana en toki kelloa joutunut kertaakaan vilkuilemaan

Olen itse perinteisen komedian ystävä, sellaisen jota Yksi mies, kaksi pomoa tarjoili huomattavasti enemmän kuin tämä. En silti sano, ettenkö tässäkin olisi useammassa kohdassa nauranut hersyvästi. Näytelmä vaatii aavistuksen verran ymmärrystä toisesta maailmansodasta, mutta historiallisuus tulee selitettyä kyllä tuossa käsiohjelmassakin. Isäpuoli kehui näytelmää vuolaasti, oli hänen huumoriinsa iskenyt todella hyvin. Joten jos siis Viivi ja Wagner on juuri sitä sinun huumoriasi parhaimmillaan on tämä näytelmä aivan varmasti se vuoden näytelmä joka on nähtävä.

Illalla Kotinörtti otti vielä kuvat siitä, millaiselta pikkumusta näytti päällä teatterissa. Kyllä tuo Monsoonin mekko vaan on suosikkini mitä pikkumustiin tulee. Se mukautuu moneen menoon, tässäkin tarjoaa oivallisen pohjan tuolle kesän suosikkitakilleni loistaa. Teatterissa jalassa olivat tottakai avokkaat (mustat), mutta en rapussa jaksanut niihin enää vaihtaa.

Hyvää keskiviikkoa kaikille!



Takki/Jacket: Old
Laukku/Purse: Pertti Pahlmroot

I had the pleasure of going to theater once again. I might have mentioned, but I go there quite often (10-12 times a year). My "main theater" is the Helsinki Citys theater. This time it was a play called To be or not? (my translation that is). A true comedy play and very much on my liking. Since I did go to work before it I had to think about dressing up and this time it was like this, cardigan to office and something else at the theater. LBD saves a lot on these days!

Do you like to go to theater? Have a great Wednesday and hope you are all well!

Kommentit

  1. In love that plaid coat and I don't go to the theater often but it is always a fun experience.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thank you. The coat is my favourite as well, tough on wintertime I use it as inside coat :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitoksia kommentistasi, piristävät aina päivääni!